Syyskuun ensimmäisellä viikolla löysin mökkimetsästä ensimmäiset pienenpienet suppikset.  Tämä kesä on ylittänyt odotukset, sillä sieniherkkuja riittää nyt koko talveksi. Poimin kokonaisia kanttarelliperheitä, joilla oli kokoa ja näköä. 

Myös sienisalaatit itse poimituista karvalaukuista tulevat kuulumaan itseoikeutetusti talven blinijuhliimme.  Syksyllä on puolensa, vaikka kesäloman loppuminen tuntuukin haikealta.  Uudet akvarellikurssit odottavat jo viikonloppuna.
Lena, sienisaaliin lumoissa

päivän komeimmat herkkutatit